Kuvittele avaruusaluksen syöksymistä asteroidille. Painovoima olisi pieni. Pinta olisi epätasainen. Avaruuskivi saattaa pyöriä huomattavasti, mikä vaikeuttaa ohjailuasi.
Ihmiset ovat tehneet sen aiemmin robottiavaruusaluksilla. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2001, jolloin NASA teki hämmästyttävän laskun NEAR Shoemaker -avaruusaluksella Eroksella – käyttäen alusta, jota ei edes suunniteltu saavuttamaan pintaa. Uusi tutkimus kuitenkin kuvaa näiden avaruuskivien lähelle pääsemistä ehkä jopa vaarallisemmaksi kuin aiemmin luultiin.
Painottomuutta simuloivalla 'Vomit-Comet' -lentokoneella tehty koe viittaa siihen, että komeettojen ja asteroidien pölyhiukkaset voivat tuntea muutoksia omissa asennoissaan paljon suuremmilla etäisyyksillä kuin maan päällä.
”Näemme kaikkialla esimerkkejä voimaketjuista. Kun poimit appelsiinin kasasta supermarketista, osa irtoaa helposti, mutta toiset romahtavat koko erän. Nuo painoa kantavat appelsiinit ovat osa kasan voimaketjua”, totesi Naomi Murdoch, tutkija Higher Institute of Aeronautics and Space -instituutista (Institut Supérieur de l’Aéronautique et de l’Espace) Toulousessa, Ranskassa.
Naomi Murdoch ja Thomas-Louis de Lophem nollapainovoimaisessa ympäristössä parabolisessa lentokoneessa AstEx-kokeilun ohella. Luotto: A. Le Floc'h, ESA
'Yksi tärkeä näkökohta tällaisissa ketjuissa on, että ne antavat rakeiselle materiaalille 'muistin' voimista, joille se on alttiina. Voiman suunnan kääntäminen voi tehokkaasti katkaista ketjun, mikä tekee paasta vähemmän vakaata.'
The Asteroidikokeilu, parabolinen lentokoe (AstEx) kokeilun suunnittelivat Murdoch, avoimen yliopiston Ben Rozitis ja useat yhteistyökumppanit avoimesta yliopistosta, Côte d'Azurin observatoriosta ja Marylandin yliopistosta. Siinä oli sylinteri, jonka sisällä oli lasihelmiä, sekä pyörivä rumpu sydämessä.
Pinottu kuva jyvistä asteroidikokeessa (AstEx). Luotto: AstEx-tiimi
Vuonna 2009, kun he olivat jatko-opiskelijoita, Murdoch ja Rozitis ottivat konttorinsa Airbus A300 -koneeseen, joka lensi paraboleilla simuloidakseen mikrogravitaatiota lentokoneen putoaessa suurimmalta korkeudeltaan.
Tänä aikana sisärumpu pyöri ylös 10 sekuntia ja sitten pyörimissuunta vaihtui. Nopeat kamerat seurasivat tapahtumia. Myöhemmin tutkijat analysoivat helmien liikettä hiukkasten seurantaohjelmalla.
Tutkijat havaitsivat, että hiukkaset sylinterin reunalla (lähin analoginen matalan painovoiman ympäristöille) liikkuivat enemmän kuin vastaavissa ympäristöissä maapallolla. Lähempänä keskustaa olevat eivät kuitenkaan vaikuttaneet niin paljon.
'Pienen kivikasaisen asteroidin toisella puolella pintaa koskettava laskeutuja voisi kenties aiheuttaa lumivyöryn toiselle puolelle siirtämällä voimia pitkän matkan ketjujen läpi. Se kuitenkin riippuisi asteroidin kulmasta ja sijainnista. vaikutus, samoin kuin pinnan historia – millaisia muistoja regoliitti pitää sisällään”, Murdoch sanoi.
Katso tarkemmat tiedot kokeesta kesäkuuta 2013 -julkaisussa Monthly Notices of the Royal Astronomical Society. Se on mielenkiintoista ajattelun aihetta NASA pohtii asteroidien hakutehtävää joka on toistaiseksi tavannut skeptisiä kongressin edustajia.
Lähde: Royal Astronomical Society
