Tieteissä 1600- ja 1700-luvuilla tapahtunut räjähdys ei mullistanut vain tapaamme ajatella maailmaamme, vaan myös itse ajan ja tilan. Suuri osa tästä on velkaa henkilöille, kuten Sir Isaac Newton, mies, jonka teorioista tuli modernin fysiikan perusta. Vaikka suuri osa hänen teorioistaan joutui myöhemmin haastamaan suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan löytämisen, ne olivat kuitenkin erittäin vaikuttavia, koska ne antoivat myöhemmille sukupolville puitteet. Hänelle esimerkiksi olemme kiitollisia käsitteistä Absoluuttinen aika ja Absoluuttinen Avaruus ja siitä, kuinka näiden kahden ajateltiin olevan objektiivisen todellisuuden eri puolia.
Suuressa opuksessaan PhilosophiæNaturalis Principia Mathematica (Luonnonfilosofian matemaattiset periaatteet) Newton loi perustan absoluuttisen avaruuden käsitteelle seuraavasti:
'Absoluuttinen avaruus, omassa luonteessaan, välittämättä mistään ulkoisesta, on aina samanlainen ja liikkumaton. Suhteellinen tila on jokin siirrettävä ulottuvuus tai absoluuttisten tilojen mitta; jonka aistimme määrittävät sen asentonsa perusteella: ja jota pidetään vulgaarisesti liikkumattomaksi tilaksi… Absoluuttinen liike on kehon siirtymistä absoluuttisesta paikasta toiseen: ja suhteellinen liike, siirtymistä suhteellisesta paikasta toiseen.”
Toisin sanoen Absoluuttinen avaruus on tutkimus avaruudesta absoluuttisena, liikkumattomana vertailupisteenä sille, mitä inertiajärjestelmiä (eli planeettoja ja muita esineitä) siinä on. Siten jokaisella esineellä on absoluuttinen liiketila suhteessa absoluuttiseen avaruuteen, joten kohteen täytyy olla joko absoluuttisessa levossa tai liikkua jollakin absoluuttisella nopeudella.
Nämä näkemykset olivat kiistanalaisia jopa Newtonin aikana. Kuitenkin juuri modernin fysiikan ja erityissuhteellisuusteorian myötä suuri osa newtonilaisen fysiikan perustasta särkyi. Pohjimmiltaan erityinen suhteellisuusteoria ehdotti, että aika ja tila eivät ole itsenäisiä todellisuutta, vaan saman asian erilaisia ilmaisuja. Tässä mallissa aika ja liike ovat riippuvaisia havaitsijasta, eikä kiinteää vertailupistettä ole olemassa, on vain suhteellisia liikemuotoja, jotka määritetään vertaamalla niitä muihin vertailupisteisiin.
Olisi kuitenkin reilua sanoa, että juuri Newtonin omat määritelmät avaruudesta ja ajasta itsenäisinä ilmiöinä mahdollistivat nykyisen fysiikan kehittymisen. Antamalla fyysikoille selkeät määritelmät työskenneltäväksi ja haastaviksi, myöhemmät tiedemiesten sukupolvet, kuten Einstein, pystyivät ilmaisemaan selvästi, kuinka avaruus ei ole absoluuttinen, koska se itse oli aina liikkeessä, ja kuinka tilaa ei voida erottaa ajasta.
Olemme kirjoittaneet monia artikkeleita absoluuttisesta avaruudesta Universe Todaylle. Tässä artikkeli aiheesta mikä on avaruus , ja tässä on artikkeli aiheesta kuinka kylmä tila on .
Jos haluat lisätietoja absoluuttisesta tilasta, katso artikkeli aiheesta Isaac Newtonin 'Absoluuttinen avaruus' . Lisäksi tässä on artikkeli aiheesta Absoluuttinen aika ja avaruus .
Olemme myös nauhoittaneet kokonaisen jakson Astronomy Castia, joka koskee avaruushissejä. Kuuntele tästä, Jakso 144: Avaruushissit .
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Absolute_time_and_space
http://en.wikipedia.org/wiki/Sir_Isaac_Newton
http://plato.stanford.edu/entries/newton-stm/
http://en.wikipedia.org/wiki/Special_relativity
http://novan.com/spcenrgy.htm
